Kannanotto 7.2.2022

Viime viikkoina olemme kuulleet useita kulttuurialan kannalta positiivisia uutisia. Vapaan kentän rahoitus siirtyy vihdoin budjettiin, koronarajoituksia puretaan kuluvan kuukauden aikana ja alamme kärsimiä tappioita tullaan korvaamaan.

Tämä on kuitenkin jälleen liian vähän, liian myöhään. Positiivisten uutisten takaa paistaa nimittäin aivan muuta: samalla on sovittu leikkauksista kulttuurin rahoitukseen tilanteessa, jossa rajoitukset ovat kohdistuneet erityisesti turvallisiin kulttuuritapahtumiin.

Edes prosentin leikkauksiin ei nyt ole varaa.

Hallituksen ja eduskunnan päättämät rajoitukset ovat kurittaneet kulttuurialaa miljardiluokassa, teatterialaa arviolta lähes 150 miljoonalla ja rahapelituotoista rahoitettua esittävän taiteen vapaata kenttääkin 10-15 miljoonalla. Tuet eivät millään pysty kattamaan syntynyttä haittaa, koska vahingot ovat iskeneet syvälle rakenteisiin, ammattilaisten hyvinvointiin ja yleisöjen luottamukseen. Tappioiden korvaamisestakin ollaan päättämässä jälleen vasta, kun rajoitukset ovat jo takana.

Rajoitusten tuhoisat vaikutukset eivät myöskään lopu itse rajoitusten loppuessa, vaan syntyneitä haavoja hoidetaan vielä pitkään. Alaa varjostaa vielä pitkään pelko uusista rajoituksista, joihin varautuminen syö resursseja ja vie kunnianhimoisempien tuotantojen vaatimaa rohkeutta. Monivuotisia tuotantoja on vieläkin jäissä ja yleisöt on tavoitettava uudelleen. Lipunmyynnissä tehdään moninkertaista työstä. Niin poukkoilevista rajoituksista johtuva toisten epävarmuus toimeentulosta ja toisten epäinhimillinen työmäärä ovat vaarantaneet tekijöiden työkyvyn.

Näissä olosuhteista julkista tukea tarvitaan enemmän, ei suinkaan vähempää.

Emme tiedä tulevista leikkauksista juuri mitään. Ainoastaan sen, että niitä on tulossa. Vaikka perjantaisten uutistietojen perusteella rahapelituotoista rahoitetun toiminnan rahoituksesta leikataan 1 - 2,5 % vuosina 2024 - 2026, tietoa, miten se jakautuu alojen sisällä, ei ole vielä julkistettu. On tärkeää, että sovun taustalla olevat konkreettiset leikkauslistat julkaistaan mahdollisimman pian kansalaisyhteiskunnan arvioitaviksi! Lokakuun 2021 leikkauslistat osoittivat kouriintuntuvasti, mitä leikkaukset tarkoittavat. Kun lista saatiin julkisesti arvioitavaksi, oli ilmiselvää, ettei se ollut hyväksyttävissä.

Akuuteimmat uhkakuvat liittyvät nyt vuoden 2023 budjettiin, jossa edellisen kehysriihen päätösten perusteella on luvassa katastrofaaliset 5,4 % leikkaukset. Kuten ylläoleva osoittaa, tämä on yksiselitteisesti sietämätöntä, ja olisi nyt kuolinisku monille kulttuurin ekosysteemin elintärkeille toimijoille.

Tilanne ei ole aivan toivoton. Useimmat keskeisistä eduskuntapuolueista (kokoomus, RKP, SDP, vasemmistoliitto ja vihreät) ilmoittivat vielä ennen vaaleja kannattavansa kulttuurin rahoituksen nostamista prosenttiin valtion menoista. Tämä edellyttäisi kulttuurin rahoituksen kasvattamista nykytasosta neljännekselle leikkausten sijaan.

Nyt on aika lunastaa lupaukset, vai onko ne jo unohdettu?

Lisätietoja:
Mikael Kinanen, toiminnanjohtaja
040 731 3655
Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

 

Esittävän taiteen alan toimintaa on jälleen koronan vuoksi merkittävästi rajoitettu. Teatterin, tanssin, sirkuksen ja musiikin alan organisaatiot ja freelancerit ovat jo pian kahden vuoden ajan joutuneet sopeuttamaan toimintaansa poikkeusoloihin ja tulevaisuus näyttää edelleen sumuiselta.

Valtio on tukenut alaamme pandemian aikana tukipaketeilla, joiden ansiosta esittävän taiteen organisaatiot, esimerkiksi teatterit ja orkesterit, ovat pysyneet pystyssä läpi poikkeusajan. Myös freelancereille on saatu tukea, ja esittävän taiteen ala on kiitollinen saadusta taloudellisesta tuesta. Nyt sitä tarvitaan kuitenkin jälleen.

Taloudellista tukea tarvitsevat kaikki esittävän taiteen ammattilaiset, joiden työskentelyyn ja ansioihin yleisötilaisuuksien kieltäminen ja rajoitukset jälleen vaikuttavat. Esittävän taiteen tuki tulee rahoittaa lisätalousarviolla, eikä se saa olla pois muusta kulttuuriin varatusta rahoituksesta.

Esittävän taiteen alan freelancereiden menetykset jopa 17 miljoonaa euroa

Nykyinen sulkutila aiheuttaa valtakunnallisesti esittävän taiteen freelancereille hyvin huomattavat menetykset. Jokainen viikko lisää rajoituksia lisää myös menetysten määrää. Musiikin ja muiden esittävien taiteiden freelancereiden menetykset ovat arviolta jopa 17 miljoonaa euroa, jos rajoitukset jatkuvat helmikuun 2022 loppuun.

Seuraavan tukipaketin aikataulun on oltava nopea, jotta ihmisten taloudellista hätätilaa voidaan helpottaa heti. Menetysten kokoluokkaa vastaava taloudellinen tuki tulee ohjata esittävän taiteen alan freelancereille, joille yleisötilaisuuksiin kohdistuvat rajoitukset ovat aiheuttaneet menetyksiä.

Esittävän taiteen alan organisaatioiden menetykset 22 miljoonaa euroa

Nykyinen sulkutila aiheuttaa valtakunnallisesti teatterin, tanssin, sirkuksen ja musiikin alan yhteisöille noin 22 miljoonan euron tulonmenetykset, jos sulkutila jatkuu helmikuun 2022 loppuun. Summa sisältää arviot valtionosuusteattereiden, -orkestereiden, harkinnanvaraista avustusta saavien esittävän taiteen vapaan kentän yhteisöjen sekä Suomen Kansallisteatterin ja Suomen Kansallisoopperan ja -baletin tulonmenetyksistä. Myös organisaatioiden menetykset kasvavat sitä suuremmiksi, mitä kauemmin rajoitukset jatkuvat.

Esittävän taiteen organisaatioiden tuessa tulee huomioida sekä sulkutilan aikainen tulonmenetys että toimintaan haitallisesti vaikuttava epävarmuus ja sen heijastuminen koko esityskauden lipunmyyntiin ja muuhun tulonhankintaan.

On epäselvää, kuinka kauan nykyiset rajoitukset vielä jatkuvat ja milloin esitykset, konsertit ja tapahtumat ovat mahdollisia ja millä tavalla. Taloudellista tukea tarvitaan nyt ja riittävästi. Jo muutaman viikon rajoitukset ovat vaikuttaneet haitallisesti koko kevään myyntiin ja jälleen kerran yleisön luottamukseen palata takaisin taiteen äärelle. Tappioita ei synny vain rajoitusten aikana, vaan pandemian vaikutukset sekä organisaatioiden että yksittäisten työntekijöiden talouteen ovat paljon pidempikestoisia.

Esittävän taiteen alan tulonmenetykset perustuvat Suomen Teatterit ry:n, Suomen Sinfoniaorkesterit ry:n ja Teatterikeskus ry:n sekä Music Finlandin kokoamiin tietoihin.

Esittävän taiteen alan puolesta,

Suomen Teatterit ry
Suomen Sinfoniaorkesterit ry
Teatterikeskus ry
Suomen Näyttelijäliitto
Muusikkojen Liitto
Teatteri- ja mediatyöntekijöiden liitto Teme

***

Lisätietoja:

Kaisa Paavolainen, toimitusjohtaja
Suomen Teatterit ry
p. 040-5180698

Antti Timonen, puheenjohtaja
Suomen Näyttelijäliitto
p. 040-5156336

Valtioneuvoston tiistainen päätös koronapassin laittamisesta jäähylle on aikataulultaan ja laajuudeltaan kohtuuton. Monissa teattereissa toiminta on jouduttu laittamaan jäihin vuorokauden varoitusajalla keskellä joululomia. Tämä tarkoittaa niin menetettyjä tuloja alan ammattilaisille kuin pettymyksiä yleisöille, jotka ovat lippuja ostaneet

Hätäjarrulla, joulun alla asetetuilla tiukoilla rajoituksilla ja ottamalla koronapassi käytöstä, on käytännössä kielletty esittävän taiteen elinkeinon harjoittaminen lähes koko maassa ja viety toimeentulo tuhansilta alalla työskenteleviltä. Esittävän taiteen menetetyt tulot ovat tilastotiedon perusteella 1,4 miljoonaa € jokaiselta viikolta, kun yleisötilaisuudet on kielletty. Näistä 127 000 € viikossa osuu jo valmiiksi heikommassa asemassa olevalle rahoituslain ulkopuoliselle kentälle, jolla työskentelevät ammattilaiset ovat kärsineet jo muutoinkin erityisen paljon rajoitusten vaikutuksista.

Teatterikeskus vaatii, että kiristetyistä rajoituksista johtuvat menetykset korvataan täysimääräisesti riippumatta yhteisön muodosta. Korvausten myöntäminen ja niiden taso ei saa riippua siitä, onko yhteisö voittoa tavoitteleva osakeyhtiö vai yleishyödyllinen yhdistys. Tämäkään ei kuitenkaan vielä riitä, vaan tarvitaan monimuotoisia tukitoimia, koska ansaintamallit eroavat toisistaan myös esittävän taiteen sisällä. Yhteisöjen menetykset tulee korvata rajoitusten aikana menetettyjen tulojen mukaan, minkä lisäksi tarvitaan edelleen Taiteen edistämiskeskuksen kautta jaettavaa lisärahoitusta yhteisöille, jotka jäävät suoran tuen ulkopuolelle syystä tai toisesta.

Tukitoimia tarvitaan niin kauan kuin rajoitusten välilliset vaikutukset jatkuvat. Nyt voimassa olevat tiukat rajoitukset tulevat vaikuttamaan yleisöjen käyttäytymiseen ja yhteisöjen toimintaedellytyksiin vielä pitkälle kevääseen. Joka kerta kun uusista rajoituksista päätetään, tulee päättää myös tuista, joilla rajoitusten aiheuttamat tappiot korvataan.

Päätökset tappioiden korvaamisesta tulee tehdä mahdollisimman pian, jotta vaikutukset yhteisöjen toimintaedellytyksiin ja ammattilaisten toimeentuloon eivät kasva tarpeettomasti ja liian suuriksi. Nopeasti muuttuvat linjaukset rajoituksista yhdistettynä epätietoisuuteen tulevista tuista ovat yhdistelmänä erittäin haitallinen. Tieto korvauksista, tuista ja hätäjarrun kestosta tarvitaan heti tammikuun alussa, jotta puhdas päättämättömyys ja puutteellinen tiedonkulku eivät pahenna tilannetta entisestään.

Nämä rajoituksista johtuvat tappiot esittävän taiteen kentällä ovat täysin tarpeettomia, koska esittävän taiteen toimintaa voidaan järjestää turvallisesti. Alalla luotiin heti pandemian alussa tehokkaat käytännöt tartuntojen ehkäisemiseen, ja niitä päivitetään jatkuvasti ajantasaisen tiedon mukaan. Nämä toimintamallit ovat myös erittäin laajasti käytössä esittävän taiteen ammattiyhteisöissä ja kentällä yleisön turvallisuus nähdään erittäin tärkeänä.

Katsomme, että riskihiararkiamalli perustuu liian köykäiselle tietopohjalle ja on huolestuttavaa, mikäli sitä käytetään nykymuodossaan lainsäädännön pohjana. Mallia tulee kehittää siten, että se perustuu julkisesti saatavilla olevaan tietoon ja sitä tulee soveltaa avoimessa vuorovaikutuksessa kunkin rajoitettavan alan asiantuntijoiden kanssa. Nyt riskihierarkiamalli uhkaa muodostua yhdenvertaisuutta ja taiteen vapautta rajoittavaksi luokitteluksi, jolla ei ole uskottavia perusteluja terveysturvallisuudenkaan osalta.

Jos jonnekin on turvallista kokoontua näinä raskaina aikoina, niin teatteriin. Mahdollisuus kokoontua yhdessä kulttuurin äärelle on aivan keskeinen osa hyvinvointia.

Lisätietoja:
Mikael Kinanen,
toiminnanjohtaja,
Teatterikeskus ry

Kannanotto 30.9.2021

Teatterikeskus ry vaatii: Kulttuurin leikkaukset peruttava!

 

Hallituksen esitys valtion talousarvioksi vuodelle 2022 tarkoittaa 18 % leikkausta taiteelle ja kulttuurille rahapelitoiminnan tuotoista varattuun tukeen. Leikkaus osuu siis juuri sinne, missä panostukset tuottavat uuttaluovinta taidetta ja tehokkaimmin myös yhteiskunnallisia hyötyjä. Tämä on täysin kestämätön leikkaus, ja osoittaa, että taiteen ja kulttuurin rahoitus on pikimmiten siirrettävä kokonaisuudessaan osaksi normaalia budjettia.

Kulttuurialalla on jo vuosia eletty keskellä niukkuutta, mikä on syönyt alan kykyä joustaa ja löytää uusia toimintamalleja tai ratkaisuja. Kulttuuri tuotetaan nykyisellään korkeakoulutettujen pienituloisten selkänahasta, eikä se ole sosiaalisesti kestävää. Rahoituksen niukkuus näkyy laajasti heikentyneinä mahdollisuuksina kulttuurialan toimijoille huolehtia työntekijöiden hyvinvoinnista.

Kyse on merkittävästä elinkeinosta ja elinvoimatekijästä, puhumattakaan siitä, että mahdollisuus osallistua monipuolisesti kulttuurielämään on yksi laajimmin hyväksytyistä hyvinvoinnin osa-alueista. Kulttuuri ei ole muusta yhteiskunnasta erillinen rahanreikä, vaan aivan olennaisesti sidoksissa yhteiskunnan toimeliaisuuteen, demokraattisuuteen ja kansalaisten hyvän elämän edellytyksiin.

Leikkaukset eivät kuitenkaan suinkaan ole muutos kulttuuripolitiikan suunnassa, vaan osa pidempää kehityssuuntaa, jossa hallituspohjasta riippumatta kulttuurialalle on jaettavaksi lisää vain niukkuutta. Kulttuuripolitiikka ei saa olla kilpailua keneltä vuoron perään leikataan. Tässä kilvassa harvoin leikataan sieltä, missä resursseja on eniten, vaan sieltä missä niukkuutta on jo valmiiksi runsaasti. Niin kauan kuin suunta jatkuu, edes hetkelliset voittajat eivät voi luottaa rahoituksen jatkumiseen. Poliittisten tuulten vaihdeltua suuntaansa, leikkaukset ovat osuneet jokaiseen.

Juuri panostukset kulttuuriin ovat edullinen ja tehokas keino kasvattaa yhteiskunnan toimeliaisuutta —tavalla, joka on kestävää niin yhteiskunnallisesti kuin ekologisesti, ja vahvistaa suomalaisten yhteenkuuluvuutta.

Kulttuuriala tarvitsee pitkäjänteistä ja ennakoitavaa rahoitusta, ei leikkauksia. Nyt rahoituksen puutteita paikataan koronaelvytyksen avulla, mutta sen rinnalle tarvitaan vakautta ja pysyvää kasvua alan perusrahoitukseen. Myös elvytystä tarvitaan, mutta pitkäjänteisen poliittisen sitoutumisen puuttuessa se uhkaa valua hukkaan.

Lisätietoja:

Mikael Kinanen

Toiminnanjohtaja

Teatterikeskus ry

mikael.kinanen(at)teatterikeskus.fi

040 731 3655