Kulttuuripoliittinen vaikuttaminen

Teatterikeskus tekee aktiivista kulttuuripoliittista vaikuttamistyötä sekä kunta- että valtionhallinnon tasolla. Vaikuttamistyössä keskeisessä osassa on tiedon jakaminen ja tietoisuuden lisääminen esittävän taiteen ammattilaisryhmien toimintaolosuhteista, tilanteesta ja kehittämisestä.

Kannanotot ja lausunnot

Esittäviin taiteisiin sijoitetut eurot luovat positiivisen talouden kierteen

Teatterikeskus ry:n hallitusohjelmatavoitteet 2019–2023

Taiteeseen ja kulttuurin sijoitetut rahat tulevat yhteiskunnalle takaisin moninkertaisina sekä taloudellisena hyötynä että esimerkiksi taiteen tuottaman hyvinvoinnin lisääntymisen kautta. Suomalainen esittävien taiteiden kenttä on huomattavan työvoimavaltainen ja suuri osuus julkisista avustuksista palautuu valtiolle verotuloina. Riittävällä julkisella tuella varmistetaan koko Suomen kattavan esittävien taiteiden alan toimintakyky, ammattimaisuus ja laadukas taiteellinen sisältö. Riittävä julkinen tuki turvaa esittävien taiteiden ryhmille sellaiset tuotannolliset resurssit, joiden avulla ne pystyvät kasvattamaan omarahoitusosuuttaan, mikä luo lopulta itseään ruokkivan positiivisen talouden kierteen.

Teatterikeskus ry edustaa 37 suomalaista esittävien taiteiden ammattilaisryhmää, joista 6 on valtionosuusteattereita ja 31 harkinnanvaraista tukea saavia, ns. vapaan kentän ryhmiä. Teatterikeskuksen jäsenet edustavat monipuolisesti esittävien taiteiden eri genrejä: puheteatteria, musiikkiteatteria, lastenteatteria, naamioteatteria, klovneriaa, sirkusta, tanssia sekä esitys- ja performanssitaidetta.

Lue lisää...

Yksittäiset miljoonat eivät korjaa vapaan kentän rahoitusvajetta

Teatterikeskus ry:n lausunto eduskunnan sivistys- ja tiedejaostolle valtion talousarvioesityksestä vuodelle 2019 ja VOS-uudistuksesta (10.10.2018)

● Esittävän taiteen harkinnanvaraisiin tukiin merkitty 1 milj. euron korotus tulee kentälle todelliseen tarpeeseen. Se on kuitenkin täysin riittämätön lisäys rahoitustilanteen korjaamiseksi, mihin tarvittaisiin 20 milj. euroa.
● VOS-toimijoiden henkilötyövuoden hintaan suunniteltu leikkaus ei tuo todellisia säästöjä, koska se kurjistaa teattereiden tilannetta entisestään ja heikentää korkeasti koulutetun alan työllistämismahdollisuuksia.
● VOS-järjestelmän uudistamistyötä tulee jatkaa ja sen rinnalla tulee edelleen tarkastella Taiteen edistämiskeskuksen toimintaa ja rahoitusta.

Lue lisää...

TEATTERIKESKUKSEN EHDOTUKSET ESITTÄVÄN TAITEEN VAPAAN KENTÄN TALOUDELLISEN TILANTEEN KORJAAMISEKSI

Teatterikeskuksen lausunto valtiovarainvaliokunnan sivistys- ja tiedejaostolle Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2019—2022 (14.5.2018)

Valtioneuvoston selonteossa julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2019–2022 esitetään että museoiden, teattereiden ja orkestereiden rahoitusjärjestelmää uudistetaan toteuttamalla museoiden valtionosuusjärjestelmän uudistus ja parantamalla esittävän taiteen ns. vapaiden ryhmien toimintaedellytyksiä. Uudistusta varten varataan 7 milj. euroa, joista 2 milj. tulee rahapelitoiminnan tuotoista.

Esitetty 7 milj. euroa ei kuitenkaan ole lähellekään riittävä summa esittävän taiteen vapaiden ryhmien tilanteen korjaamiseksi, etenkin jos se on valtionosuusuudistusta työstäneen työryhmän esityksen mukainen. Tällöin 7 milj. jakautuisi museoiden ja esittävän taiteen vapaiden ryhmien kesken siten, että museoiden VOS-uudistukseen varataan 4 milj. euroa ja vapaille ryhmille 3 milj. euroa. Kun jäljelle jäävä 3 milj. pitäisi jakaa teatterin, tanssin, sirkuksen ja musiikin nykyisten toimijoiden kesken sekä mahdollisiin uusiin hankkeisiin, lopullinen vaikutus yksittäisten ryhmien toimintaedellytysten parantamiseksi on minimaalinen.

Lue lisää...

VOS-uudistus parantaa heikosti esittävän taiteen vapaan kentän toimintaolosuhteita

Opetus- ja kulttuuriministeriö julkaisi 17.1.2018 asettamansa työryhmän ehdotuksen museoiden, teattereiden ja orkestereiden valtionosuusjärjestelmän uudistamisesta. Työryhmän lähtökohtana on ollut pohtia miten valtionosuusjärjestelmää voidaan kehittää huomioimaan entistä paremmin toimijakentässä ja yhteiskunnassa tapahtuneita muutoksia. Sen haasteina ovat olleet myös järjestelmän jäykkyys ja kyvyttömyys tunnistaa toiminnan laatua tai vaikuttavuutta. Se ei myöskään mahdollista riittävää uudistumista. Myös käytettävissä olevan henkilötyövuosimäärän on koettu rajoittavan toimijoiden pääsyä valtionosuusjärjestelmän piiriin.

Lue lisää...