Kulttuuripoliittinen vaikuttaminen

Teatterikeskus tekee aktiivista kulttuuripoliittista vaikuttamistyötä sekä kunta- että valtionhallinnon tasolla. Vaikuttamistyössä keskeisessä osassa on tiedon jakaminen ja tietoisuuden lisääminen esittävän taiteen ammattilaisryhmien toimintaolosuhteista, tilanteesta ja kehittämisestä.

Kannanotot ja lausunnot

Esittävän taiteen vapaan kentän rahoitus on turvattava budjettiriihessä!

Kannanotto 7.9.2021


Esittävän taiteen vapaan kentän rahoitus on turvattava budjettiriihessä!


Teatterikeskus ry on huolissaan esittävän taiteen rahoituksen kehityksestä. 
Nyt tehtävät ratkaisut näkyvät pitkälle tulevien vuosien esitystarjontaan ja siihen, kuinka kunnianhimoisia hankkeita ja esityksiä Suomessa tehdään. Koronarajoitusten vaikutukset jatkuvat esittävien taiteiden yhteisöissäesitystarjonnassa ja työntekijöiden toimeentulossa pitkään

Esittävä taide tarjoaa elinkeinon ja työtä lukuisille ammattilaisille. Vapaa kenttä on erityisen tärkeä työnantaja freelancereille, joiden tulot riippuvat toteutuvista esityksistä. Alan toipumiseksi tarvitaan vahvaa ja pitkäjänteistä tukea, johon kenttä voi luottaa: uusien tuotantojen valmistelu vie aikaa ja sääntelyn epävakaus on heikentänyt merkittävästi alan toimijoiden luottamusta tulevaan.

Teatterikeskus ry on tehnyt budjettiriihivaikuttamista yhdessä muiden teatterialan järjestöjen kanssa ja vaadimme, että esittävän taiteen rahoitusta tulee kehittää kestävästi ja alan tarpeet huomioiden. Leikkauksiin ei ole varaa, varsinkaan koronarajoitusten aiheuttamien vahinkojen jälkeen, ja valtionosuusjärjestelmän uudistus vaatilisärahoitusta onnistuakseen.

Teatterikeskus ry edustaa erityisesti esittävän taiteenvapaata kenttää, ja kertaamme tässä tärkeimmät vaatimuksemme budjetti neuvotteluihin:

Koko esittävän taiteen kenttä ja erityisesti vapaan kentän yhteisöt tarvitsevat koronarajoitusten tekemän tuhon jäljiltä lisärahoitusta ja tulevan rahoituksen ennakoitavuutta. Jatkuva epävarmuus rahoituksen ja rajoitusten muutoksien alla on aiheuttanut kuormitusta, josta selviäminen vaatii lisää henkilökuntaa. Tarvitaan erityisesti tuottajaportaan vahvistamista, jotta tulevat produktiot saadaan raiteilleen. Kyse on esittävän taiteen kentän työntekijöiden, freelancerien ja yrittäjien hyvinvoinnista, toimeentulosta ja terveydestä, jotka ovat myös edellytykset uuden ja kiinnostavan taideteen luomiselle.

Valtionosuusjärjestelmä ei kata koko esittävän taiteen kenttää. Vaadimme, että myös esittävän taiteen vapaan kentän rahoitus nousee samassa suhteessa kuin rahoitus kasvaa valtionosuusjärjestelmän sisällä. Erityisesti vapaalla kentällä on ollut pitkään pulaa rahoituksesta kentän kehittyessä, ja rahoitus vapaalle kentälle vaaditaan varmistamaan, että arvokkaasta uudistuksesta eivät hyödy ainoastaan isot ja vakiintuneet toimijat.

Esittävän taiteen rahoitus tulee siirtää tulevina vuosina kokonaisuudessaan budjettirahoituksen piiriin, jotta esittävän taiteen rahoitus muodostaisi selkeän kokonaisuuden ja valtionosuusjärjestelmän uudistuksen keskeiset tavoitteet voidaan toteuttaa. Esittävän taiteen vapaan kentän rahoitus on tehtävä näkyväksi muiden taiteen alojen tapaan myös talousarvion tasollaNykyisellään talousarvioesitysten rakenne ei mahdollista sen arvioimista, mihin suuntaan esittävän taiteen vapaan kentän yhteisöjen rahoitus olisi kehittymässä. Tämä asettaa esittävän taiteen alan epätasa-arvoiseen asemaan muihin taiteenaloihin nähden — ja vapaan kentän heikompaan asemaan kuin valtionosuusjärjestelmään hyväksytyt

Koronarajoitusten jäljiltä on erityisen tärkeää, että esitystoimintaa voidaan jälleenrakentaa pitkäjänteisesti ja tämä edellyttää, että tulevaa rahoitusta voidaan ennakoida ajoissa. 

Vaadimme, että Veikkauksen tuottojen laskusta johtuvat leikkaukset taiteen ja kulttuurin rahoitukseen on kokonaisuudessaan peruttava, ja kompensoitava täysimääräisinä valtion budjetista.Hengähdystauko jatkuvien kriisien ja leikkauspaineiden keskeltä oelintärkeä kulttuurikentän elinvoimaisuudelle, taiteen kehitykselle ja kulttuurin tarjoamille moninaisille yhteiskunnallisille hyödyille. Jos esityksiä ei ole, ne eivät voi myöskään tukea kenenkään hyvinvointia tai henkistä kasvua, eivätkä tuoda ihmisiä yhteen jaettujen kokemusten kautta.

 

Teatterikeskus ry:n edustamalla esittävän taiteen vapaalla kentällä toimii lähes sata ammattiyhteisöä, joiden toimintamallit, ansaintalogiikat ja taidemuodot vaihtelevat teatterista tanssiin, sirkukseen, esitystaiteeseen, nukketeatteriin ja uuteen musiikkiteatteriin. Kentällä toimii korkeatasoisia ja vakiintuneita yhteisöjä, vuodesta toiseentoistuvia festivaaleja sekä monimuotoinen joukko pienempiä ryhmiä, jotka ravistelevat totuttuja toimintamalleja, synnyttävät uusia taiteen tekemisen tapoja ja yllättäviä ilmaisumuotoja. Jäsenemme edustavat kattavasti eri esittävän taiteen aloja ja erilaisia toimintamuotoja.


Lisätietoja:
Mikael Kinanen,
Toiminnanjohtaja,
Teatterikeskus ry
mikael.kinanen(at)teatterikeskus.fi

Teatterikeskuksen lausunto 11.8.2021

Asia: Yleisötilaisuuksia järjestettävä riittävillä etäisyyksillä – ei metriväleillä

 

Pyydämme, että eri koronarajoituksista vastaavat Suomen hallitus, STM ja aluehallintovirastot huomioivat taide- ja kulttuurialan syvän ahdingon ja yksittäisten henkilöiden tulonmenetykset, ja suosittelevat pikaisesti kiihtymis- tai leviämisvaiheessa taide- ja kulttuurialan yleisötilaisuuksiin riittävää turvaväliä ilman metrirajoituksia.

 

Toivomme, että Suomen hallitus ottaa mallia muista maista, esim. Virosta, jossa rajoituksissa on huomioitu tapahtumien yleisömääriä.

 

Taide- ja kulttuuritapahtumien kirjo Suomessa on todella monimuotoinen. Se sisältää suurtapahtumien (esim. rock-festivaalit) rinnalla mittavan määrän pienten toimijoiden ympärivuotista ammattitaiteen toimintaa. On tärkeää erottaa alle 1 500 hengen yleisötapahtumat suurista tapahtumista, joissa tartuntariski on aivan toista luokkaa (teatteri- ja oopperasalien max yleisömäärä). Siksi toivomme, että alle 1 500 hengen tapahtumissa lähikontaktien osalta voidaan noudattaa yllä mainitsemaamme suositusta.

 

Vaikka koronatartunnat ovat kesän aikana kasvaneet rajusti, tartunnat ovat olleet vähäisiä pienempien toimijoiden järjestämissä taide- ja kulttuuritapahtumissa. Esittävän taiteen jatkuvaa toimintaa tuottavat yhteisöt ovat huolehtineet todella tunnollisesti turvallisuusohjeistusten noudattamisesta. Toivomme, että yhteisöt voivat tulevaisuudessa luottaa siihen, että tällainen huolehtiminen huomioidaan ja siitä palkitaan kohtelemalla tasavertaisesti muiden alojen kanssa. 

 

Koronapassien käyttöön ottamiseen liittyvä päätöksenteko vie oletettavasti aikaa ja edellyttää vaikutuksien selvittämistä perusteellisesti. Ennen kuin se saadaan käyttöön, on tärkeää ottaa pikaisesti askel kohti valoisampaa tulevaisuutta tällä pienellä, mutta äärettömän merkittävällä linjauksella turvavälien vapaammasta määrittämisestä. Tilannetta voi edistää myös taide- ja kulttuuriyhteisön itse asettamalla maskipakolla, jota jo käytettiin elokuun alussa Saarihelvetti-festivaalilla Tampereella. Lyhytkestoisissa esitystapahtumissa maskipakon toteutumista voidaan valvoa tehokkaasti. 

 

Taide- ja kulttuurialan toimijat eivät voi odottaa, että rokotettujen määrä yhteiskunnassa olisi tietyllä tasolla. Toimijoiden toimintamahdollisuudet on turvattava jo sitä ennen eli NYT. Nykyiset rajoitukset heikentävät merkittävästi työllisyyttä alalla, jota leimaa pätkätyön tekeminen ja määräaikaset työsuhteet.

 

Päätettäessä toimintaa ylläpitävistä toimenpiteistä taide- ja kulttuuritoimijoille on turvattava nopeaa virastotasoista päätöksentekoa, jossa erilaiset toimijat eivät joudu odottamaan toimintalupaa. Taide- ja kulttuurialan yhteisöjen taloudet eivät enää kestä odottamista, sillä viikonkin odotus voi aiheuttaa suuret tulonmenetykset. Esittävän taiteen aloilla tappiot ovat noin 1,5 miljoonaa euroa joka viikko, jos ala joutuu toimimaan nykyisillä turvaväleillä.

 

Vaadimme, että valmisteltaessa uutta tartuntalakia, taide- ja kulttuuritapahtumia kohdellaan tasavertaisesti muiden työllistävien alojen kanssa.

 

Kiittäen,

Anna Veijalainen, puheenjohtaja

Maaria Kuukorento, kehitysjohtaja

Teatterikeskus ry

Teatterin katsomossa istuminen ei ole vaarallisempaa kuin ravintolassa tai junassa istuminen – rajoitusten ei tule enää kohdistua epäoikeudenmukaisesti

Kannanotto 7.8.2021 Tampereella

Teatterin katsomossa istuminen ei ole vaarallisempaa kuin ravintolassa tai junassa istuminen – rajoitusten ei tule enää kohdistua epäoikeudenmukaisesti

Vaatimus 2 metrin turvavälistä teattereiden katsomoissa on poistettava. Koronapassi tulee ottaa käyttöön mahdollisimman pian avuksi rajoitusten purkamisessa.

Esittävän taiteen kenttä on ollut puolentoista vuoden ajan merkittävien rajoitusten vuoksi joko kokonaan tai osittain toimintakiellossa. Yhteiskunta on ojentanut auttavan kätensä ja pitänyt teattereita hengissä, jotta paluu normaaliin olisi mahdollista ilman kohtuuttomia vaurioita, ja siitä olemme kiitollisia.

Uusi teatterikausi on kuitenkin taas käynnistymässä monilla alueilla tiukkojen rajoitusten kanssa, jotka eivät ole linjassa suhteessa muun yhteiskunnan aukioloon. Epidemian etenemisen kannalta teatterin salissa istuminen tuskin on sen turvattomampaa kuin junassa tai ravintolassa istuminen.

Teatteriala vaatii, että 2 metrin turvavälivaatimuksesta luovutaan teattereissa ja muissa yleisötilaisuuksissa, joissa jokaiselle osallistujalle on määritelty oma istumapaikka. Vastaavaa turvaväliä ei edellytetä myöskään muilla yhteiskunnan osa-alueilla, vaan terveysturvallisuudesta voidaan huolehtia muilla keinoilla. Myös koronapassi tulisi ottaa käyttöön mahdollisimman pian ja laajasti, jotta nyt voimassa olevia teattereihin kohdistuvia rajoituksia voitaisiin purkaa ja ala saisi vihdoin toimia täysipainoisesti.

*

Pääministeri Sanna Marin kertoi torstaina 5.8. valtioneuvoston kokouksen jälkeen, että hallitus on valmis helpottamaan teattereiden ja muiden kulttuurilaitosten toimintaa siten, että 2 metrin turvavälivaatimuksesta pyritään luopumaan. Alamme kannalta asialla on kuitenkin kiire.

Vaatimus 2 metrin turvavälistä tekee teattereiden toiminnan kustannuksiltaan järjettömäksi: se tarkoittaa teattereille mahdollisuutta ottaa katsomoon vain 10–20 % täydestä yleisökapasiteetista, kun toiminnan kustannukset kuitenkin pysyvät samoina kuin täydelle katsomolle esitettäessä. Esittävän taiteen sektorin (teatteri-, tanssi-, sirkus- ja orkesteritoiminta) tappiot ovat noin 1,5 milj. euroa joka viikko, jonka ala joutuu toimimaan 2 metrin turvavälivaatimuksen kanssa. Mitä kauemmin tilanne jatkuu, sitä enemmän teatterit joutuvat jälleen säästämään esimerkiksi jättämällä palkkaamatta freelancereita tai lomauttamaan vakituista henkilökuntaansa.

Niin kauan kuin yleisötilaisuuksiin kohdistuu rajoituksia tai turvavälivaatimuksia, alamme tekee tappiota ja tulee tarvitsemaan valtiolta lisätukea sekä teattereille että alan freelancereille. Lisäksi rajoitukset tulevat aiheuttamaan valtiolle lisämenoja työttömyyskorvauksina.

*

Koronapassi on teatterialan näkökulmasta hyvä ratkaisu osana rajoitusten purkamista. Edellytämme, että passiin liittyvä valmistelutyö toteutetaan nyt kiireellisessä aikataulussa, koska teattereiden esityskaudet ovat alkamassa aivan lähiviikkoina ympäri Suomen. Teattereissa on koko koronaepidemian ajan kiinnitetty huomiota siihen, miten toimintaa voidaan toteuttaa terveysturvallisesti sekä henkilöstön että yleisön kannalta.

Lapset ja nuoret ovat yksi korona-ajan pahiten kärsineistä ryhmistä. Koronapassi ei välttämättä sovellu lastenteatterin kaltaiseen toimintaan, joten lapsille ja nuorille esityksiä tarjoavien teattereiden toiminta ja lapsiyleisöjen pääseminen katsomoon on turvattava muulla tavoin.

*

Olemme iloisia, että hallitus on vihdoin kuullut alamme hädän ja erikseen huomioinut sen, että teatterit eivät voi toimia 2 metrin turvaväleillä. Teatterit tarvitsevat nyt poikkeuksellisen nopeita päätöksiä toimintansa tueksi ja alamme on valmis tarjoamaan apua ratkaisujen löytämiseksi yhdessä.

Teatteriesitysten tuotanto ja lipunmyynti ovat pitkäjänteistä työtä, joten ratkaisujen pitää olla sellaisia, että niihin voidaan nojata myös pidemmällä aikavälillä. Teatteriesityksiä on mahdollisuus toteuttaa terveysturvallisesti. On aika päästää yleisöt taas katsomoihin!

 

Kannanoton ovat allekirjoittaneet seuraavat teatterialan järjestöt ja toimijat:

Suomen Teatterit ry
Suomen Teatterinjohtajaliitto
Suomen Teatterijärjestöjen Keskusliitto
Teatterikeskus ry
Suomen Näyttelijäliitto – Finlands Skådespelarförbund ry
Teme – Teatteri- ja mediatyöntekijöiden liitto
Suomen Näytelmäkirjailijat ja käsikirjoittajat ry
Työväen Näyttämöiden Liitto

Sekä seuraavat teatterit (aakkosjärjestyksessä):

Ahaa Teatteri – Tiina Järvi
Aleksanterin Teatteri – Simo Jokinen
ANTI-festivaali – Johanna Tuukkanen
Arja Tiili Dance Company
Aura of Puppets – Anni Sundbacka ja yhdistyksen hallitus
Auraco – Päivi Aura

Carl Knif Company – Carl Knif ja Marjo Pyykönen
Cirko – Uuden sirkuksen keskus – Riku Lievonen
Compañía Kaari & Roni Martin
Espoon Kaupunginteatteri – Erik Söderblom
European Theatre Collective – David Kozma
Greta Tuotanto – Reetta Ristimäki
Helsingin Kaupunginteatteri – Kari Arffman
Hämeenlinnan Kuninkaallinen Nukketeatteri – Hannu Räisä
Hämeenlinnan Teatteri – Kari-Pekka Toivonen ja Pasi Ruohonen
Höyhentämö
Improvisaatioteatteri Stella Polaris – Ushma Olava ja Mikael Rejström
Ismo Dance Company – Ismo-Pekka Heikinheimo
Joensuun kaupunginteatteri – Iiristiina Varilo
JoJo – Oulun Tanssin keskus – Helena Lindqvist
Jyväskylän kaupunginteatteri – Marietta Kunnas

Kaiken Keskus ry – Samee Haapa
Kajaanin kaupunginteatteri – Helka Maria Kinnunen
Katja Lundén Company
Kemin kaupunginteatteri – Petri Jäärni
Keski-Uudenmaan Teatteri – Elina Varjomäki
Klockriketeatern – Dan Henriksson
Kokkolan kaupunginteatteri – Juha Luukkonen
KokoTeatteri – Anna Veijalainen
KOM-teatteri – Lauri Maijala
Kotkan kaupunginteatteri – Miko Jaakkola
Kouvolan Teatteri – Tiina Luhtaniemi
Kulttuuritalo Lilla Villan – Petri Pöyhönen
Kuopion kaupunginteatteri – Tommi Auvinen
Lahden kaupunginteatteri – Ilkka Laasonen ja Anja Brofeldt
Lappeenrannan kaupunginteatteri – Iiris Rannio
Linnateatteri – Markko Heinonen
Läntinen tanssin aluekeskus – Sanna Meska
Mad House Helsinki – Emmi Vainio
Mikkelin Teatteri – Aleksander Anria
Musiikkiteatteri Kapsäkki – Stiina Laakso
Myllyteatteri – Aino Kivi
Oblivia – Annika Tudeer
Ooppera Skaala – Essi Luttinen
OSIRIS teatteri – Liisa Isotalo
Oulun kaupunginteatteri – Alma Lehmuskallio ja Anu-Maarit Moilanen
PerformanceSirkusyhdistys ry – Vesa-Petteri Asikainen
Petri Kekoni Company
Piste Kollektiivi – Riikka Vuorenmaa
Pragma Helsinki – Sanja Kulomaa ja Nea Granlund
Q-teatteri – Antti Hietala
Race Horse Company – Rauli Dahlberg ja Kalle Lehto
Rakastajat-teatteri – Angelika Meusel ja Kai Tanner
Rauman teatteri – Otto Kanerva ja Harri Natunen
Red Nose Company
Riihimäen Teatteri – Simo Jokinen
Rovaniemen Teatteri – Miika Muranen ja Sari Alatalo
Ryhmäteatteri – Juha Kukkonen
Seinäjoen kaupunginteatteri – Pauliina Salonius ja Milla Hautala
Studio Total – Anna Lipponen ja Petri Tuhkanen
Suomalainen kamariooppera
Suomen Kansallisooppera ja -baletti – Gita Kadambi
Suomen Kansallisteatteri – Mika Myllyaho
Suomen Komediateatteri – Kiti Kokkonen ja Jan Streng
Susanna Leinonen Company
Svenska Teatern i Helsingfors – Joachim Thibblin
Taiteen edistämisen yhdistys Myrskynsilmä ry – Myrskyryhmä – Mervi Leivo
Tampereen Komediateatteri – Teemu Ojala ja Panu Raipia
Tampereen Teatteri – Mikko Kanninen
Tampereen Työväen Teatteri – Otso Kautto
Tanssiteatteri ERI – Eeva Soini
Tanssiteatteri Glims & Gloms – Simo Heiskanen ja Tuomo Railo
Tanssiteatteri Hurjaruuth – Liisa Korpiniitty
Tanssiteatteri MD – Anniina Kumpuniemi
Teaterföreningen Stjärnfall rf.
Teatteri Metamorfoosi – Davide Giovanzana
Tanssiteatteri Minimi – Mikko Makkonen
Tanssiteatteri Raatikko – Marja Korhola
Tanssiteatteri Rimpparemmi – Matti Paloniemi
Tanssiteatteri Tsuumi – Salla Korja-Paloniemi
Teater Viirus – Jussi Sorjanen
Teatteri Avoimet Ovet – Hanna Kirjavainen
Teatteri Hevosenkenkä – Kirsi Siren
Teatteri ILMI Ö. – Anne Korhonen, Minna Savin ja Outi Sädekallio-Snellman
Teatteri Imatra – Timo Rissanen
Teatteri Jurkka – Tuomas Parkkinen
Teatterikone – Annu Sankilampi
Teatteri Mukamas – Mansi Stycz
Teatteri Quo Vadis
Teatteri Rollo – Sanna Monto
Teatteri Takomo – Akse Pettersson
Teatteri Telakka
Teatteri Totti – Marita S. Barber
Teatteri Vantaa – Anne Nielsen
Teatteri Siperia – Marika Heiskanen
Teatteri Taimine – CG Wentzel
Teatteritalo Universum – Jan Liesaho
Teatteri Vanha Juko – Esa-Matti Smolander ja Jaska Teuri
TEHDAS Teatteri – Venla Luoma
Tero Saarinen Company – Tero Saarinen ja Iiris Autio
Todellisuuden Tutkimuskeskus – Iiris Tuisku
TOTEM-teatteri – Päivi Rissanen
Turun Kaupunginteatteri – Mikko Kouki ja Arto Valkama
Unga Teatern – Meri Anna Hulkkonen ja Anki Hellberg-Sågfors
Vaasan kaupunginteatteri – Seppo Välinen
Valtimonteatteri – Mona Kortelampi
Varkauden Teatteri – Kari Suhonen
Wasa Teater – Ann-Luise Bertell
WAUHAUS arts collective
Zodiak – Uuden tanssin keskus – Ari Tenhula
Åbo Svenska Teater – Jukka Aaltonen

 

Lisätiedot:

Kaisa Paavolainen, toimitusjohtaja
Suomen Teatterit ry
p. 040 518 0698

Joachim Thibblin, puheenjohtaja
Suomen Teatterinjohtajaliitto
p. 0400 515 150

Teatterikeskuksen kuntavaalitavoitteet 2021: Esittävän taiteen vapaan kenttä tekee kunnasta rikkaan

Kuvituskuva kuntavaalitavoitteiden otsikko

Esittävän taiteen vapaa kenttä tuottaa uutta luovaa taide- ja kulttuuritarjontaa ja tekee kunnasta vetovoimaisen. Kuntavaaleissa 2021 on aika nostaa esille esittävän taiteen vapaan kentän merkitys kunnissa ympäri Suomen.

Teatterikeskus ry edustaa esittävän taiteen valtionosuusjärjestelmän ulkopuolisen, harkinnanvaraisia toiminta-avustuksia saavan, ns. vapaan kentän yhteisöjä. Näissä ryhmissä tehdään runsaasti sellaista esittävää taidetta, joita suurissa kaupunginteattereissa ei juuri nähdä: nykyteatteria, nykytanssia ja nykysirkusta, uutta nukketeatteria, klovneriaa, naamioteatteria, lastenteatteria, taidetoimintaa ikäihmisille, uutta musiikkiteatteria sekä performanssi- ja esitystaidetta.

Esittävän taiteen ammattilaiset työskentelevät ja esiintyvät kunnissa ja kaupungeissa ympäri Suomen. Monissa kunnissa taide- ja kulttuuriavustukset ovat vähitellen kehittyneet huomioimaan vapaan kentän toimintaolosuhteet, mutta vapaan kentän toimijat saavat edelleen suhteessa huomattavasti pienempiä tukia kuin valtionosuusteatterit ja -orkesterit.

Lue lisää...

Teatterikeskuksen lausunto sivistysvaliokunnalle 2.10.2020 esittävän taiteen valtionosuusjärjestelmän uudistamisesta

Teatterikeskus ry:n lausunto eduskunnan sivistysvaliokunnalle HE 132/2020 vp Hallituksen esityksestä eduskunnalle laeiksi esittävän taiteen edistämisestä sekä opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta

Teatterikeskus ry edustaa nykyisen valtionosuusjärjestelmän ulkopuolisen, niin sanotun esittävän taiteen vapaan kentän, ammattilaisorganisaatioita. Jäsenemme edustavat laajasti uutta luovaa teatterin, tanssin, sirkuksen, musiikkiteatterin, performanssin ja soveltavan taiteen toimijakenttää.

Teatterikeskuksen näkökulmasta on tärkeää, että esittävän taiteen valtionosuusuudistus saadaan nyt valmiiksi, ja että siihen valtiontalouden kehyksissä varattu lisärahoitus tulee koko esittävän taiteen kentän kehittämisen hyödyksi. Vapaan kentän ammattiorganisaatioiden näkökulmasta uudistus ei edelleenkään ole riittävä, mutta puutteistaan huolimatta se kannattaa nyt toteuttaa. 

Lue lisää...