Tohtori Tarja Cronberg on selvittänyt opetus-ja kulttuuriministeriön kutsumana luovan työn tekijöiden toimeentuloedellytysten parantamista. Selvitys luovutettiin keskiviikkona kulttuuri- ja urheiluministeri Stefan Wallinille.

- Luova kasvu tarvitsee taidetta ja taiteen tekijät toimeentuloedellytyksiä. Taiteen ja kulttuurialan työntekijöiden työ- ja toimeentuloedellytysten kehittämiseen tarvitaan ministeriöiden ja muiden tahojen yhteistyötä, painotti kulttuuri- ja urheiluministeri Wallin ottaessaan selvityksen vastaan.

Selvityksestä ilmenee, että suomalaistaiteilijat elävät taiteestaan vain 50-prosenttisesti, kun muissa pohjoismaissa vastaava luku on 70 prosenttia. Taiteilijoiden tulisi voida rahoittaa toimeentulonsa taiteella 70-prosenttisesti vuoteen 2020 mennessä. Tähän päästään lisäämällä apurahamääriä, nostamalla arvonlisäverovapaan taiteesta saadun tulon määrää ja muuttamalla vapaiden taiteilijoiden työttömyysturva työllisyysapurahaksi. Yhteisöjen taideostot tulisi muuttaa verovapaaksi, ja lisätä näin taideyleisöä.

Taiteilijoiden työttömyysturva korvattaisiin ehdotuksen mukaan työmarkkinatuen suuruisella työllisyysapurahalla, jota haettaisiin starttirahan tapaan. Taiteilija-apurahaa tulisi parantaa niin, että apuraha olisi keskimäärin 6 000 euroa. Arvonlisäverovapaan taiteeseen liittyvän myyntitulon yläraja nousisi 8 500 eurosta 15 000 euroon.

Työttömyysturva, sosiaaliturva ja verotus kohdentuvat Cronbergin mielestä taiteilijoihin epäoikeudenmukaisesti ja epätasa-arvoisesti. Taiteilijana oleminen on työtä, josta ei olla työttömänä. Työlainsäädännössä tulisikin määritellä uusi ryhmä: itsensä työllistävät. Sosiaaliturvaa ja verotusta uudistettaisiin siten, että itsensä työllistäjät olisivat tasa-arvoisia palkkatyötä tekevien kanssa.

Cronberg myös esittää taiteilijoiden eläkejärjestelmän yksinkertaistamista ja ammattitaiteilijoiden eläketurva-asioiden keskittämistä Maatalousyrittäjien eläkelaitokseen.

Valtion vuosittain myönnettävien ylimääräisten taiteilijaeläkkeiden määrä tulisi nostaa sataan eläkkeeseen vuodessa. Yritysten ja yhteisöjen taideostoille puolestaan tulisi säätää verovapaus, joka vastaisi taiteen sponsoroinnissa toteutettavaa verovapautta.

_ _ _

Lisätietoja:
- selvittäjä Tarja Cronberg, puh. 050 3964 000
- johtaja Paula Tuomikoski, puh. (09) 160 77486

Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmä esittää selvittäväksi, olisiko löydettävissä kaikkia valtionosuuslaitoksia tasavertaisesti kohteleva arviointimenetelmä ja siihen liittyvät mittarit, joiden perusteella voitaisiin jatkossa kohdentaa osa museoiden, teattereiden ja orkestereiden valtionosuudesta kannustavuuden perusteella.

Tavoitteena on mahdollistaa laitosten palkitseminen hyvästä toiminnasta sekä osoittaa aikaansaatua vaikuttavuutta suhteessa kustannuksiin. Toiminnan taiteellista ja sisällöllistä laatua ei pyritä arvioimaan. Työryhmä luovutti esityksensä valtiosihteeri Marcus Rantalalle.

- Kulttuurin merkitys kasvaa yhteiskunnassa. Tämä merkitsee sitä, että kulttuurin toiminta-alue, toimintamuodot ja -tavat monipuolistuvat nykyisestä. Uusia painopisteitä nousee esiin, kuten kulttuurin sosiaaliset vaikutukset taloudellisten vaikutusten rinnalla, kestävän kehityksen vaatimukset ja monikulttuurisuus. Haasteena on toimialan yhteiskunnallisen vaikuttavuuden vahvistaminen samalla, kun joudutaan ottamaan huomioon, että kaikki resurssit ovat rajallisia, valtiosihteeri Rantala totesi luovutustilaisuudessa.

Työryhmä katsoo, että pienellä prosenttiosuudella valtionosuudesta arvioitaisiin ja kannustettaisiin museoiden, teattereiden ja orkestereiden toimintaa keräämällä muuttujia, jotka kuvaavat esimerkiksi toiminnan laatua, tuloksellisuutta, volyymia ja monipuolisuutta. Kyseeseen voisivat tulla laitoksen henkilöstöä ja taloutta, kävijöitä ja tuotantoja tai näyttelytoimintaa ja esimerkiksi tehtävää yleisötyötä ja erilaisia yhteistyöhankkeita kuvaavia muuttujia. Muuttujien tulisi olla suhteellisia, laitoksen toimintaympäristö ja sen muutokset huomioivia tunnuslukuja.

Valtionosuusuudistuksen seuranta

Työryhmä on seurannut museoiden, teattereiden ja orkestereiden vuosina 2008–2010 tehdyn valtionosuusuudistuksen toteutumista. Uudistuksen johdosta kulttuurilaitosten valtionosuudet kasvoivat noin 50 miljoonaa euroa eli lähes 80 %. Laitoksille tehdyn talousarviokyselyn perusteella voitiin todeta, että valtionosuuden kasvun lisäksi kuntien rahoitus museoiden, teattereiden ja orkestereiden toimintaan on kasvanut vuodesta 2007 vuoteen 2010 noin 6,9 miljoonaa euroa. Vuodesta 2009 vuoteen 2010 kuntien rahoitusosuuden on kuitenkin arvioitu jälleen laskevan. On myös huomattava, että vaihtelut valtionosuuden kohdentumisessa paikkakuntien ja laitosten välillä ovat suuria.

Työryhmä korostaa, että valtionosuuksien kohdentuminen laitosten toimintaan on erittäin tärkeää. Tilannetta tulee seurata myös jatkossa.

Työryhmällä oli alajaosto, joka käsitteli museosektoria koskevia kysymyksiä. Museojaosto teki esityksiä erikoismuseoiden rahoitusjärjestelmän uudistamiseksi sekä esitti, että erikoismuseokentästä ja siinä tapahtuneista muutoksista esitetään laadittavaksi selvitys kevään 2011 loppuun mennessä.

Museojaosto esitti myös korotetun valtionosuuden maksuperusteita täsmennettäväksi. Museovirasto käy nelivuosittain korotettua valtionosuutta saavien museoiden kanssa neuvottelut valtakunnallisen tai alueellisen toiminnan painopisteistä. Museojaosto esittää, että seuraavan neuvottelukierroksen yhteydessä kartoitetaan, mikä osa museoiden toiminnasta ja resursseista käytetään alueellisiin ja valtakunnallisiin tehtäviin. Kartoituksen pohjalta arvioidaan, onko valtionosuuden määräytymisperusteita syytä tältä osin uudistaa.

Julkaisu

Lisätietoja: kulttuuriasiainneuvos Tiina Eerikäinen, puh. 09 160 77483

pm
Museoiden, teattereiden ja orkestereiden valtionosuusuudistuksen seurantatyöryhmä luovuttaa muistionsa valtiosihteeri Marcus Rantalalle keskiviikkona 16.6.2010 kello 10 opetus- ja kulttuuriministeriö, Vellamo, Meritullinkatu 10, Helsinki