|
"Ohjaaja ei saa ajatella löysästi. Ohjaajan taidetta on se, että ei päästä käsiensä läpi sitä, mikä ei ole kunnolla ajateltu näyttämölle. Ohjaajan väline ajatteluun on kaikkein keskeisimmin näyttelijä. Ja näyttelijän uskallus tavoitella omia rajojaan, ylittää ne, mennä reunoille. Mille reunoille, kun näyttelijän mielikuvituksensa ja taiteensa materiaali on hänen oma kehonsa?" Myllyteatterin johtaja Miira Sippola kirjoittaa blogissaan. Lue lisää täältä. |
 Kuukauden teatteri -sarjan päättää lahtelainen Teatteri Vanha Juko. Kohta viisitoista vuotta kaupungin kulttuurielämää rikastuttaneen teatterin tavoitteena on tehdä jotain mitä Lahdessa ei olla ennen nähty! Tutustu myös aiempiin Kuukauden teattereihin jutun lopussa olevien linkkien kautta.
Teatteri Vanha Juko perustettiin vuonna 1995 Lahden keskustassa sijaitsevaan vanhaan elokuvateatteriin. Lahden kaupunginteatterissa työskentelevät Jari Juutinen ja Ritva Sorvali unelmoivat omasta teatterista, jossa voi esittää haluamaansa ohjelmistoa. Kesällä 1995 kutsuttiin kokoon Lahden Oma Teatteri ry:n perustava kokous ja saman vuoden lokakuussa teatteri avasi virallisesti ovensa. Juutisen ja Sorvalin lisäksi teatteria olivat perustamassa Jukka Juolahti, Tuija Muhonen sekä Pekka Saarikko.
Juutisen kävellessä pitkin Vesijärven katua hänen silmiinsä osui tyhjillään oleva elokuvateatteri. Siitä kunnostettiin talkoovoimin toimiva ja kodikas teatteritila. Teatterille mietittiin sopivaa nimeä. Ihmiset kyselivät, että missäs se uusi teatteri on ja kuullessaan sen sijaitsevan Vesijärven kadulla, he totesivat ”Ai niin se vanha Juko!” Samassa tilassa sijainnut elokuvateatteri oli ollut nimeltään Juko, joten oli turhaa yrittää vaihtaa hyväksi havaittua ja lahtelaisten suussa vakiintunutta nimeä.
Jukossa sen perustamisesta saakka toiminut näyttelijä Hannu Salminen kuvailee teatterin alkuaikoja hallituksi kaaokseksi. Ensimmäinen produktio Kuinka Ritaa koulitaan tuli ensi-iltaan syksyllä 1995. Esityksen ohjasi Jari Juutinen ja siinä näyttelivät Sorvali ja Juolahti. Intohimoa ja tahtoa riitti. Ritaa harjoiteltiin öisinkin ja esitettiin sunnuntaisin, koska silloin oli vapaapäivä Kaupunginteatterista.
|
|
Read more...
|
|
Liikettä ja prosessia Tullikamarinaukiolla |
 Toukokuun kuukauden teatteri, Teatteri Telakka, on yli kymmenvuotisen taipaleensa aikana noussut yhdeksi Tampereen keskeisimmistä vapaan kentän toimijoista. Tullikamarinaukiolle rakennettu Kulttuuritalo Telakka kätkee sisäänsä teatterin lisäksi ravintolan ja gallerian.
Telakka rikastutti toukokuista arkipäivääni viime viikolla, jolloin koin leppoisan haastatteluhetken Teatteri Telakka ry:n hallituksen jäsenen, pukusuunnittelija Ulla-Maija Peltolan, sekä teatterisihteeri Marja Laitalan kanssa. Ilokseni pääsin myös kurkistamaan Telakan kolmannen kerroksen teatterisaliin, jossa koreografi Ari Nummisen johdolla harjoiteltiin syksyn produktiota. Liikelähtöinen teos saa ensi-iltansa lokakuussa.
Kummallekin haastateltavalleni Telakka on vuosien kuluessa käynyt hyvin läheiseksi. Ulla-Maija Peltola saapui ensimmäisen kerran Telakalle juhliin kesällä 1996 perustajajäsenen, ohjaaja Hannå Eskolan, kutsumana. Talon remontti oli tällöin vielä täysin vaiheessa, ja juhliin piti ottaa oma tuoppi mukaan. Peltola muistelee kiivenneensä kolmannen kerroksen vintille ja visioineensa Eskolan kanssa, että ”tänne se teatteri sitten tulee”. Ensimmäinen produktio, johon Peltola ruokapalkalla toteutti puvustuksen, oli Marika Vapaavuoren ohjaama Tyhjällä tiellä vuonna 2000. Sittemmin Peltola on puvustanut useita Telakan produktioita, parin viime vuoden aikana itse asiassa jokaisen viimesyksyistä Kuningas Ubua lukuun ottamatta. Telakan hallituksen kolmivuotisen puheenjohtajakautensa hän päätti tässä kuussa.
|
|
Read more...
|
|
Oopperaseurueesta omintakeisen musiikkiteatterin tuottajaksi – Musiikkiteatteri Kapsäkki |
|
 Huhtikuun kuukauden teatteri on Musiikkiteatteri Kapsäkki. Seurue tunnetaan maata ja mantuja kiertävistä ja uutta suomalaista musiikkiteatteria luovista esityksistään. Syksyllä Kapsäkki saa oman teatteri- ja konserttisalin Helsingin Hermanniin.
Kapsäkillä on sija oopperahistoriassa. Vuonna 1997 toimintansa aloittanut työryhmä teki Suomen Kansallisoopperalle tilaustyönä satuoopperan Noidan taikapeili, joka oli suunnattu koko perheelle. Tämän ensimmäinen esitys tuntuu linjaavan vielä tämänkin hetkistä ohjelmistoa sikäli, että puolet ohjelmistosta on perheteatteria. Kaikki Musiikkiteatteri Kapsäkin tuotanto pitää sisällään musiikkia. Vuonna 1998 Noidan taikapeiliä työstäneellä työryhmällä oli ensimmäinen aivan oma ensi-ilta. Pikkuhiljaa ohjelmisto ja toiminta lisääntyi. Heinäkuussa vuonna 2000 perustettiin osuuskunta Kapsäkki, jonka perustajiin kuului myös nykyinen Kapsäkin teatterinjohtaja Reetta Ristimäki. Pian Ooppera- ja teatteriseurue Kapsäkki kiersi ympäri Suomea ja loi uusia näyttämötuotantoja sekä lapsille että aikuisille.
|
|
Read more...
|
|
Teater Viirus skyr varken utmanande eller provokativa pjäser |
|
 Som månadens teater i mars presenteras den finlandssvenska, hämningslösa och snart hemlösa teatern Viirus.
Året var 1987 då en ny teatergrupp äntrade den helsingforsiska teaterscenen med dunder. De nyutexaminerade skådespelarna Johan Storgård, Mats Långbacka, Robert Enckell, och regissören Arn-Henrik Blomqvist ville grunda ett alternativ till de traditionella institutionsteatrarna. Målet var att göra sådan teater de själv skulle vilja se - dynamisk, fördomsfri, tidsenlig europeisk teater. ”Linjelösheten är vår linje” ljöd stridsropet hos dessa unga och arga män.
Namnet Viirus föddes ur ordleken vi-i-rus som skådespelarna hittade på då de stötte på en tidningsartikel om virus, små men starka och mäktiga organismer. I Johan Storgårds logo, som teatern fortfarande använder, kan man se ett litet virus eller också en skådespelare som står i ljuskäglan. Viirus spelade några år på det numera nerrivna kulturcentret Lepakko, tills de snart blev intresserade av det gamla reningsverket på Råholmen. År 1989 packade Viirus väskorna och bosatte sig där.
|
|
Read more...
|
|
|
