Finnish (Suomi)Svenska (Sverige)English (United Kingdom)
Ryhmäteatteri – yhteisvoimin jo yli 40 vuotta

ryhmis_idiootti_270.jpgKesäkuun kuukauden teatteri on Ryhmäteatteri, suurin ja vanhin vapaista teattereista. Sarja on tauolla heinäkuun ajan ja jatkuu taas elokuussa.

Teatterin demokratiaa

Ryhmäteatteri, Ryhmis, on Suomen vanhin ryhmittymä teatterin vapaalla kentällä. Sen syntyjuuret ovat tiukasti yhteydessä ryhmäteatteriliikkeen ensimmäiseen aaltoon, joka saavutti Suomen 1960-luvulla, mutta joka oli rantautunut Eurooppaan jo joitakin vuosikymmeniä aikaisemmin. Ryhmäteatteriliikkeen ytimen muodosti halu ja vaade tehdä teatteria demokraattisesti. Ryhmän jäsenet jakoivat vastuun taiteellisista päätöksistä ja sitoutuivat näin sekä yhteisöön että esitykselliseen lopputulokseen. Ryhmäteatteri aloitti toimintansa vuonna 1967 kuvaavasti nimellä Työryhmäteatteri, tosin jo paria vuotta myöhemmin nimi lyhentyi nykyiseen yksinkertaiseen muotoonsa.

Ryhmiksen perustajajäseniä olivat Petra Frey, Riittaliisa Helminen, Tiia Louste, Tarja Markus, Hannu Kahakorpi, Irma Martinkauppi, Timo Martinkauppi, Leena Uotila, Henri Kapulainen, Sirkka Hiltunen, Kim Kuusi, Ilkka Vanne ja Taisto-Bertil Orsmaa. Ensimmäinen oma esitystila löytyi Kalliosta, viidenneltä linjalta, urheiluseura Jyryn juhlasalista. Juhlasalikokemuksien jälkeen ryhmä siirtyi muutamiksi vuosiksi Kruununhakaan, Kirjan näyttämölle, kunnes palasi takaisin kotoisaan Kallioon, nyt Pengerkadulle. Nykyinen Pengerkadun näyttämö on ollut Ryhmäteatterin areenana vuodesta 1982 lähtien.

ryhmis_nyhjaatyhjasta_210.jpgPengerkadulla teatteri saavutti alkuvaikeuksien jälkeen suhteellisen nopeasti yleisön suosion, joka jatkuu yhä tänäkin päivänä. 1980- ja 1990-luku oli ohjaajapariskunta Raila Leppäkosken ja Arto af Hällströmin kulta-aikaa. Vaikka taiteellinen johtajuus oli uskottu edellä mainitulle kaksikolle, muodosti teatteriryhmä yhä yhtenäisen ensemblen. 1990-luvun alussa televisiossa esitetty Neil Hardwickin luotsaama improvisaatioon perustuva viihdeohjelma Nyhjää tyhjästä toi Ryhmäteatterille ja sen näyttelijöille myös valtakunnallista kuuluisuutta. Vuodesta 1997 alkaen on teatterin taiteellisesta johdosta vastanneet Esa Leskinen ja Mika Myllyaho, jotka ovat osaltaan jatkaneet teatterin demokraattista perinnettä.

Vakavaa ja viihdyttävää monialaisesti yhdistellen

Ryhmäteatterille on alusta alkaen ollut ominaista nostaa näytelmissään esille yhteiskunnallisesti merkittäviä aiheita. Yhteiskuntakriittisyys ja toisinaan vahvatkin kannanotot eivät kuitenkaan tämän teatterin tapauksessa ole tarkoittaneet vakavamielistä ja kapea-alaista poliittista paatosta, vaan pikemminkin huumorin sävyttämää arkielämän realiteettien kuvausta perusihmisen ja/tai perusihmisjoukon näkökulmasta.

Teatterin ohjelmistossa ovat tärkeässä osassa kotimaiset kantaesitykset ja toisaalta myös maailmanlaajuisten klassikoiden uudet ja haasteelliset tulkinnat. Poikkitaiteellisia näyttämöllisiä ratkaisuja ei kaihdeta ja muun muassa musiikki ja videokerronta yhdistyvät usein saumattomasti esityksiin. Ennakkoluulottoman yhdistämisen ja uusien kokeilujen tuloksena on Ryhmäteatterin lavalla nähty muun muassa taikuri Tatu Tynin luomia illuusioita (Saatana saapuu Moskovaan, syksy 2007). Yhdessä tekeminen yli perinteisten ammattirajojen ilmenee sekä ideoinnin että toteutuksen tasolla. Näyttelijät esimerkiksi voivat päästä mukaan jo näytelmän käsikirjoitusprosessiin.

ryhmis_saatana_210.jpgSuuren teatterin suuret tavoitteet

Ryhmäteatterin katsomokapasiteetti on kasvanut merkittävästi vuosien varrella: 300-paikkaisen Pengerkadun näyttämön lisäksi teatteri järjestää nykyisin kesänäytäntöjä 550-paikkaisessa Hyvän Omantunnon linnakkeessa Suomenlinnassa ja viime vuodesta lähtien katsojat ovat saaneet tutustua myös uuteen 370-paikkaiseen tilaan Helsinginkadulla. Näiden kolmen erillisen tilan yhteenlasketun katsomon voimin (1220 paikkaa!) muodostaa Ryhmäteatteri Suomen ylivertaisesti suurimman vapaan (”anti-laitos-”) teatterin.

Ryhmiksen nykyistä toimintaa, ohjelmistoa ja tekijöitä kuvaa oivallisesti Esa Leskisen ja Mika Myllyahon kirjaama ”kymmenen dogman” lista, joka löytyy muun muassa teatterin nettisivuilta:    

  1. Mieluummin hiomaton totuus, kuin taitavasti tehty valhe!
  2. Teatteri ei ole kilpailu - teatteri ei ole suoritus - teatteri on iloa ja kauneutta!
  3. Kauneudessa on kyse näystä, jossa on samanaikaisesti iloa ja surua ja se auttaa muistamaan mikä elämässä on tärkeää.
  4. Hyväksynnän etsintä sokeuttaa ja hämärtää totuuden.
  5. Kateus tappaa ja narsismi on vankila!
  6. Mitä katsojan tulisi tuntea kun hän tulee ulos Ryhmäteatterista: Olen elossa! Maailmassa on kauneutta! Asioilla on merkitystä! Onpa tämä mukava taidemuoto- en muistanutkaan! Kylläpä oli kivaa! Tai olipa surullista, mutta niin armollista.
  7. Aiheiden pitää olla riittävän kiinnostavia, että jokaisella penkillä on katsoja.
  8. Näyttämö on vapaa - kaikki on mahdollista!
  9. Näyttämö on koko maailma!
  10. Taiteilijoilla tulee olla rohkeus täyttää se!

Nämä päämäärät ovat kiistämättä tavoittelemisen arvoisia.

Kaisa Rissanen

Kirjoittaja on filosofian maisteri, valmistunut Tampereen yliopistosta, teatterin ja draaman tutkimuksesta. Hän työskentelee teatterin parissa kirjoittaen, puvustaen, tuottaen, työpajoja ohjaten ja opastaen.

Kuva 1: Esityksestä Idiootti. Kuvaaja Tanja Ahola.
Kuva 2: Esityksestä Nyhjää tyhjästä.
Kuva 3: Esityksestä Saatana saapuu Moskovaan, joka oli Ryhmäteatterin 40-vuotisjuhlanäytelmä. Kuvaaja Tanja Ahola.

 

Aiemmin Kuukauden teattereina on esitelty porilainen Rakastajat ja turkulainen TEHDAS Teatteri. Artikkelit pääset lukemaan oheisista linkeistä:
TEHDAS Teatterin lyhyt oppimäärä
Porin ainoa vapaa ammattiteatteri: Rakastajat

 
www.teatterikeskus.fi -verkkopalvelua tukevat:
Uudenmaan taidetoimikunta
Helsingin kaupunki
Opetusministeriö